
Otuksen onnellinen aika surffiparatiisissa, Chachauassa, on lopuillaan. Kelluttelen raukeana yksikseni, meren vietävänä kohti rantaa ja annan aikaa ajatuksilleni. Hymyilen onnistuneille aalloille, opituille käännöksille, lukuisille epäonnistumisille. Painan mieleeni asioita ajastani ajattomuudessa. Kylän viehättävistä piirteistä, hiekkaisista poluista ja bambumajoista. Hyvistä hetkistä, hyvistä ihmisistä. Tätä maisemaa en tahdo unohtaa. Auringon viimeiset säteet

heijastuvat lämpöisin sävyin tuulettomassa illassa liplattelevan meren pinnalla ja piirtävät pilvenhattaroille pyöreän pehmeät muodot. Horisontissa hitaasti heiluvat palmupuut piirtyvät tummina valon kajoa vasten. Pienet hehkulamput rannan asumksissa on sytytetty. Majakan valo tuikkii merenkulkijoille, ohjaten heitä turvallisesti kotiin. Joskus vielä minutkin, tänne takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti