Rinkka on isompi kuin kantajansa, mutta Iitu on kauhean vahva. 
Kiva olla mokilla pitkasta aikaa. Maisema muistutti melkoisesti Suomea. Kasvillisuus on kuitenkin varsin erilaista, kun tarkemmin katsoo.
Iitun ensimmainen lehmakaveri. Pienen arastelun jalkeen suostui poseeraamaan. Ikaa vasikalla 2 paivaa. Asuimme Pino Feliz nimisella maatilalla jolla oli uskomaton maara elukoita. Maissia riittaa rehuksi, sanoi emanta.
Viereisessa katoksessa asui 3viikkoa vanhat pennut pakoputken vieressa. Arvaa tekiko mieli ottaa yksi mukaan.
Toinen lehmakaveri suostui suukolle.
Tziscaon kylasta, kansallispuiston sisalta, loytyi maailman siistein poliisiauto.
Yhtena iltana saatiin paikallisilta kyyti kotiin, avolavalla luonnollisesti. Mexicolainen systeemi on se, etta aikuiset menee sisalle ja lapset lavalle. Pojilla on ikaa varmaan alle 5 vuotta ja he istuvat pyorilla varustetuilla leikkihevosilla. Turvallista kai.
Puiston laidalla on varsin autenttiset rauniot vuosimallia 600jaa. Chinkultic:in rauniot oli suljettu paikallisten ongelmien takia, joten aidan ali mentyamme saimme olla rauhassa. Paikassa aisti vuosisatoja vanhan kulttuurin voiman.
Raunioilta oli hyva nakoala paikallisille pikkujarville. Kaunista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti