Antiguasta hyppasimme aamuvarhain shuttleen, eli tayteen tungettuun Hiaceen, ja painelimme Lago Atitlánille. Perilta loysimme kuvankauniin, tulivuorten ymparoiman jarven ja uskomattoman elavaisen Maya -kulttuurin. Paikka oli tosi mielenkiintoinen, joten jaatiin vajaaksi viikoksi sinne oleilemaan. Iitu meni kahden Txutujil naisen kudontaoppiin pariksi paivaksi. Siina saatiin hyva mahdollisuus tutustua paikallisen perheen kotiin ja elamaan ku opetus tapahtui heilla kotona. Puuhastellessa ehtii mukavasti juttelemaan ja varsinkin Hermina oli kova kertomaan elamastaan ja rakkauksistaan. Napakka ja omapainen likka. Varsin yksinkertaista elamaa viettavan kollektiivin pihapiirissa asui iso liuta sukua ja muuta vakea pyori puuhastelemassa pitkin paivaa. Kukko, kanat, koirat ja lapset pyorivat jaloissa. Elavaista, mutta kuitenkin seesteista elamaa. Ihmiset tulevat hyvin vahalla toimeen, mutta hymy on silti herkassa. San Juan on leppoisa kyla. Kaikki tervehtivat toisiaan kadulla ja ihmiset vaikuttavat iloisilta, vaikka tekevat rankkaa tyota kahvipuskissa. Turisteja on vain kourallinen. Paikalliset naiset kulkevat toinen toistaaan kauniimmissa perinteisissa asuissa, paansa paalla kantaen punottuja korejaan pyykille rantaan ja torille ostoksille. Toiset myyden leipaa tai muita herkkuja. Mayakulttuuri nakyy vahvasti kaikkialla, tosin kristinusko on ottanut sijansa heidankin elamassa. Liikkuminen naapurikyliin on vaivatonta. Viereisiin kyliin paasee nopeasti ja halvalla Tuktuk -taksilla tai veneella ja jokainen kyla on omalaisensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti